Herramme PääsiäinenPääsiäinen on ristin ja ylösnousemuksen juhlaPääsiäinen on kristikunnan suurin juhla ja kristillisen uskon perusta. Kultasuun pääsiäissaarna 300-luvulta 
Kiirastorstai-illasta pääsiäispäivän iltaan vietetään ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä. Jeesuksen ylösnousemisessa kärsimys vaihtuu iloon.
Pääsiäistä edeltää hiljainen viikko. Tuolloin syvennytään Kristuksen kärsimystiehen. Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista, jota vietetään tänä vuonna 1.4. Päivän nimi viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Hiljaisen viikon jumalanpalveluksissa seurataan kärsimyshistoriaa raamatuntekstien tai Ristin tie -rukoushetkien avulla. Jeesus asetti kiirastorstaina ehtoollisen Pääsiäisen tapahtumien huipennus alkaa kiirastorstaina. Jeesus asettaa ensin ehtoollisen sakramentin. Illalla Jeesus vetäytyy Getsemanen puutarhaan rukoilemaan voimaa Isältään. Yön kuluessa roomalaiset sotilaat saapuvat pidättämään Jeesuksen yhdessä juutalaisen temppelipapiston ja saddukeusten kanssa. Kiirastorstai-iltana kirkoissa vietetään messua eli ehtoollisjumalanpalvelusta. Tänä vuonna kiirastorstaita vietetään 5.4. Monissa seurakunnissa messun päätteeksi alttari riisutaan ja puetaan mustaan. Aiemmin viikon liturgisena värinä on paastonajan violetti tai tummansininen. Pitkäperjantaina ollaan ristin äärellä Pitkäperjantaina Jeesus ristiinnaulitaan Golgatalla. Hän kuolee ja hänet haudataan. Pitkäperjantaiaamun jumalanpalvelus on erilainen kuin muiden pyhien jumalanpalvelukset. Liturginen väri on musta. Kirkonkellot ja tavallisesti myös urut vaikenevat. Alttari on riisuttu. Perinteisten alttarikukkien sijasta käytetään viittä punaista ruusua. Ne ovat vertauskuva Jeesuksen viidelle haavalle. Alttarilla on mahdollisesti myös orjantappurakruunu. Ainut kynttilä on jumalanpalveluksen symboliikkaan liittyvä Kristus-kynttilä. Sekin sammutetaan, kun evankeliumissa on kerrottu Jeesuksen kuolemasta. Aamujumalanpalvelusten lisäksi monissa seurakunnissa vietetään kello 15 Jeesuksen kuolinhetken hartautta ja klo 18 Jeesuksen hautaamisen rukoushetkeä. Pitkäperjantaita seuraavana lauantaina, hiljaisena lauantaina, muistetaan Jeesuksen haudassa oloa. Liturginen väri on edelleen musta. Suru vaihtuu iloon Pääsiäispäivä, sunnuntai, on Jeesuksen ylösnousemisen juhla. Jeesuksen hauta on tyhjä. Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja murtanut näin haudan ja kuoleman kahleet. Pelastus on tullut kaikkien kristittyjen osaksi. Monissa seurakunnissa pidetään lauantain vaihtuessa sunnuntaiksi pääsiäisyön messu. Tuolloin kirkon kuoriin tuodaan suuri pääsiäiskynttilä, jota sytytettäessä lausutaan: Jeesus Kristus on maailman valo. Vaihtoehtoisesti pääsiäiskynttilä voidaan tuoda kuoriin pääsiäisaamuna. Pääsiäisenä liturginen väri vaihtuu mustasta valkoiseen; ilon, puhtauden ja riemun väriin. Pääsiäisyönä ja pääsiäispäivänä alttarilla on keltanarsisseja tai valkoisia liljoja. Alttarilla on kuusi kynttilää suuren Kristus-juhlan merkkinä. Kirkonkellot ja urut soivat jälleen. Maanantaina, toisena pääsiäispäivänä, jumalanpalveluksissa muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä. Ilmestykset vakuuttavat heidät Jeesuksen kuolleista nousemisesta ja jatkuvasta läsnäolosta keskellä ihmisten elämää. Pääsiäisviikko ja pääsiäisaika jatkavat juhlaa Pääsiäisyöstä alkavat myös pääsiäisviikko ja pääsiäisaika. Samalla paastonaika päättyy. Pääsiäisviikko kestää seuraavaan lauantaihin. Se jatkaa pääsiäisen ilosanomaa ja viestittää ylösnousseen yhteyttä seurakuntalaisiinsa. Pääsiäisviikon teemana on vaeltaminen uudessa elämässä ja valossa. Jokaiselle päivälle tiistaista lauantaihin on omat raamatuntekstinsä. Niissä kerrataan todistuksia ylösnousemuksesta. Pääsiäisviikolla joissakin seurakunnissa pidetään päivittäin rukoushetki kirkossa aamuisin tai iltaisin. Viikon tekstejä käytetään lisäksi pienryhmien kokoontumisissa ja koulujen aamunavauksissa. Pääsiäisyöstä alkaa myös ilon täyttämä 50-päiväinen pääsiäisaika, joka päättyy helluntaihin. Pääsiäisen ajankohta määräytyy kuunkierrosta Pääsiäispäivää vietetään ensimmäisenä sunnuntaina kevätpäiväntasauksen (21.3.) jälkeisen täydenkuun jälkeen. Pääsiäispäivä on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta. Käytäntö pohjautuu Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325 tehtyyn päätökseen. Juliaanista ajanlaskua noudattavat ortodoksit viettävät pääsiäistä eri aikaan kuin muut kristityt. Poikkeuksen tekee Suomen ortodoksinen kirkko, joka viettää pääsiäistä lännen kirkkojen tapaan gregoriaanisen kalenterin mukaan. Pääsiäisen suomalainen nimi viittaa paastosta pääsemiseen. Pitkäperjantai ja pääsiäinen muodostivat 100-luvulta lähtien yhden juhlan, mutta 300-luvulla pitkäperjantai erkani erilliseksi juhlapäiväksi. Pääsiäisen kolehti kerätään Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. Katastrofirahastosta voidaan antaa nopeasti apua äkillisissä katastrofeissa. Juuri katastrofirahaston turvin Kirkon Ulkomaanapu pystyi lähettämään välittömästi apua myös tsunamin uhreille.
Katastrofirahastoon voi lahjoittaa myös suoraan: Sampo 800018-223340 tai Nordea 157230-500504, viestiksi "Katastrofirahasto". (KT/Juhana Unkuri 29.3.2007) |
